Ajatuksia opiskelusta

En ole mielestäni kokenut mitään erityistä kulttuurishokkia täällä oleskeluni aikana. Vaikka tietysti lähestulkoon kaikki mahdollinen on täällä hieman erilaista ja asiat tehdään hieman eritavalla kuin mihin Suomessa olen tottunut, ei mikään ole tähän asti kuitenkaan yllättänyt suuremmin taikka aiheuttanut suuria eikä ylitsepääsemättömiä ongelmia sopeutumisen suhteen.

Ainoa asia, joka kuitenkin on aiheuttanut hieman haasteita sopeutumisessa, tai lähinnä ehkä asennoitumisessa, on ollut opiskelu. Suurimpana yllätyksenä nimittäin minulle, sekä vissiin kaikille muillekin vaihtareille tuli kurssien suuret työmäärät sekä jatkuva opiskelijoiden "paapominen" läksyjen teon ja opiskelun suhteen. Siinä missä meillä Suomessa jo oikeastaan lukiosta lähtien koulutuksen asenteena on, että jokainen opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan ja se, että teetkö läksysi vai et on periaatteessa jokaisen oman omatunnon varassa - toisin sanoen, opettajat eivät kulje tarkastamassa että kaikki läksyt on varmasti tehty eivätkä tenttaa koko luokan edessä syitä tekemättömiin läksyihin -, täällä vielä näin yliopistossakin professorit ovat todella tarkkoja siitä oletko tehnyt läksysi. Kuulinpa tosiaan eräältä toiselta vaihtarilta, että eräs professori oli todellakin tentannut kyseistä vaihtaria koko luokan edessä siitä, miksi tämä ei ollut tehnyt läksyjä...Minusta tämä on hieman huvittavaa ja älytöntäkin aikuisten ihmisten kohtelemista aivan kuin täällä vielä oltaisiin ala-asteella!

Kurssit tuntuvat täällä myös paljon työläämmiltä. Luettavaa on paljon ja monet professorit vaativat pienempiä esseitä kirjoitettavan parin viikon välein vähintäänkin. Yhdellä kurssilla saattaa näiden pienempien esseiden lisäksi olla vielä parikin isompaa projektityötä ja/tai esitelmää. Lisäksi tietysti parin viikon välein pidetään quizzeja, eli pieniä testejä. Täällä ollaankin taivasteltu muiden vaihtareiden kanssa tätä systeemiä, kun lähes tulkoon kaikki meistä on tottunut siihen, että kursseilla on yleensä vain yksi isompi projekti/essee tai yksi koe kurssin lopuksi. 

Toisaalta tuntuu, että vaikka työmäärä tuntuu paljolta, vaatimustasot eivät ole kovinkaan korkealla. Minulla on esimerkiksi yksi englannin kirjallisuuskurssi, jolla pitää lukea kuusi romaania ja kirjoittaa jokaisesta kirjasta annotaatiot, eli huomioita ja kommentteja sekä vastauksia opettajan esittämiin kysymyksiin. Tämä kuulosti aluksi todella työläältä ja isolta jutulta, sillä oletin, että meidän odotetaan kirjoittavan usean sivun yhtenäiset esseet. Kirjoitinkin ensimmäisestä kirjasta peräti kuuden sivun annotaatiot esseemuodossa, kunnes selvisi, että n. kahden sivun ranskalaisilla viivoilla tehdyt muistiinpanot riittävät...No, kiva tietää :D Eilen myös kuuntelin äimistyneenä, kun erään toisen kurssin professori kertoi seuraavalla kerralla pidettävän quizzin kaikki kysymykset meille suoraan, ja oikein odotti, että jokainen kirjoittaa ylös kaiken mitä testissä tullaan kysymään! Meinasin jo kysyäkin, että mikä ihmeen testi tämä tämmöinen on jos kysymykset annetaan meille jo etukäteen :D

Myöskin massaluennot tuntuu ainakin täällä minun yliopistossani olevan täysin tuntematon käsite. Kaikilla kursseilla tuntuu olevan maksimissaan 25-30 opiskelijaa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että jokaisella kurssilla myös vaaditaan enemmän aktiivista osallistumista keskusteluihin ym., ja kurssiarvosanaankin sitten tietysti vaikuttaa aktiivisuus tunneilla. Tämä taas ei minulle ole ollut niinkään uutta, sillä Jyväskylässäkin kaikki kielten kurssit ovat maksimissaan 20-25 opiskelijan ryhmiä. Yllättävää kuitenkin on, että jopa psykologian, kauppatieteiden ja esimerkiksi media studies kurssit ovat myös tällaista pienryhmäopetusta, kun taas Jyväskylässä samankaltaiset kurssit ovat pääsääntöisesti massaluentoja. Olen kuitenkin huomannut, että itsekin jaksaa paljon paremmin keskittyä luennoilla kun opiskelijat pääsevät täällä enemmän ääneen eikä joudu pelkästään kuuntelemaan opettajan löpinää luokan edessä.

Voisin muutenkin kuvitella, että paikallinen opetustyyli on ihan toimiva, sillä täällä joutuu hieman aktiivisemmin opiskelemaan koko lukukauden ajan. Suomessa kun se kunnollinen opiskelu usein tuppaa keskittymään sinne kurssin pariin viimeiseen viikkoon (krhm, päivään...), jotta pääsee tentistä läpi... :D (Ja sitten unohtaa kaiken sillä sekunnilla kun tentti on ohi...)